Aktiiviset alkuajat
Voimistelu- ja urheiluseura Lapinjärven Lukko ry perustettiin 24.1.1945. Perustamiskokous pidettiin Latokartanon ruokasalissa Lapinjärvellä. Ennen sotaa Viipurin urheilijoissa ja muissa lähialueiden seuroissa olleet aktiivit halusivat taas kilpakentille. Lisäksi suomalaista kulttuuria haluttiin kehittää ja nostaa yhteenkuuluvaisuuden tunnetta suomenkielisen väestön kesken.
Alkuvuosien toiminta oli vilkasta, sillä uuden seuran jäsenet olivat erittäin innostuneita. Jäseniltoja pidettiin säännöllisesti kuukausittain. Toimintamuotoina olivat yleisurheilu, hiihto ja pesäpallo. Seuraotteluita käytiin paikallisia urheiluseuroja, LIF:iä ja Porlammin Pyryä sekä naapurikunnan Artjärven Ahjoa vastaan. Vuosina 1952-1953 elettiin hieman hiljaisempaa kautta, mutta vuonna 1954 toiminta jälleen piristyi.
Hiihdon kulta-aikaa
Vuonna 1957 Lukon toimintaa heräteltiin Ilmari Kilpiän puheenjohdolla. Seura oli taloudellisesti tiukilla, joten rahaa kerättiin eri tavoilla. Kekseliäisyyttä osoittaa vuonna 1960 perustettu televisionjaosto: Seuran aktiivit keräsivät rahaa ja hankkivat television, joka sijoitettiin seurakunnan punaiseen mökkiin. Kun Rooman Olympialaiset alkoivat, maksoivat aikuiset 50 ja lapset 20 penniä nähdäkseen ottelut ruudulta ja Lukko keräsi hyvät rahat.
Lukon joukkue oli vuonna 1958 ensimmäistä kertaa Lahden piirin Maakuntaviestissä. Vuonna 1959 Lukko sai ensimmäiset kansalliset kilpailut järjestettäväkseen. Näitä kilpailuita järjestettiin 11 vuotta ja osanottajat, kuten ”äitee” Rantanen, edustivat Suomen huippua. Tällöin kilpailukeskuksina olivat Kirkonkylän koulu ja Maamieskoulu, mutta järjestelyt olivat melko haastavat.
Vuonna 1958 aloitettiin myös kolmiseuraottelu Ahjo-Lukko-Myrsky sekä hiihdossa että yleisurheilussa. Ottelu järjestetään edelleen joka vuosi ollen täten yksi vanhimmista yhtämittaan järjestetyistä seuraotteluista.
Lukon hiihtomajan synty
Kilpailujärjestelyjen vaikeudet saivat Lukon hallituksen miettimään oman hiihtomajan rakentamista. 30.9.1960 hallitus päätti pistää alulle hiihtomajan ja sopivan maa-alueen hankinnan. Maa löytyi Korsmalmilta ja ostettiin Alpo ja Anna-Liisa Kosolta samana vuonna. Huutokaupasta löytyi Pukaron suomalaisen koulun vanha ulkorakennus, joka purettiin ja kuljetettiin Korsmalmille talkoovoimin.
Arkkitehtitoimisto Jaakko Kontio ja Kalle Räike teki vielä suunnitelman talviurheilukeskuksesta ja vuonna 1961 aloitettiin rakennustyöt. Maja rakennettiin pääosin talkoovoimin. Väkeä tuli Pukarolta, Kimonkylästä, Kirkonkylästä ja Ingermaninkylästä. Kirvesmies Toivo Kolkkaa tarvittiin pystyttämään maja vesikattovaiheeseen. Maja valmistui hiljalleen käyttökuntoon ja sen hienot hiihtomaastot päästiin hyödyntämään.
Toimintaa kehitetään edelleen
Myöhemmin Lukon toimintaa pyrittiin kehittämään edelleen. Kuntotapahtuma Korsmalmin hölkkä tuli ohjelmaan vuonna 1982. Ensimmäisellä kerralla hölkkään osallistui 72 reippailijaa, mutta vuosien mittaan osallistujamäärä pieneni. Viimeinen hölkkätapahtuma pidettiin loppukesästä 1986.
Samana vuonna päätettiin laajentaa hiihtomajaa ja pidentää pururataa. Laajennus ja korjaus tehtiin vuoden 1984 aikana ja työryhmään kuuluivat: Raoul Ekman, Pertti Vickholm, Pentti Rantala, Jorma Lehto, Markku Pitkänen ja Urmas Lehtonen. Talkoisiin osallistui myös muita ahkeria vapaaehtoisia. Valaistusta radasta tuli 2 km pitkä.
Majan kunnostusta ja juhlavuosi
Vuodet 2013 ja 2014 alettiin taas monipuolistaa toimintaa ja Lukko tarjosi niin aikuisten jumppaa, kamppailulajeja ja lentopalloa kuin lasten yleisurheiluharjoituksia ja perinteistä hiihtoakin. Vuonna 2014 alkoi myös majan perusteellinen kunnostustyö. Tarkoituksena oli remontoida sekä hiihtomaja että siistiä sitä ympäroivät kuntopolut ja uusia niiden valaistus. Projekti rahoitettiin lainarahalla ja ELY-keskuksen tuella.
Majan kunnostus vaati monen monta talkootuntia ja ahkerimpana talkoolaisena toimi veteraanilukkolainen Pertti Vickholm. Hanke tuli valmiiksi vuoden 2014 aikana ja maja on nyt entistä ehommassa kunnossa. Vuosi 2015 oli Lukon 70-vuotisjuhlavuosi, joten kunnostustyö oli hienosti ajoitettu. Juhlavuoden aikana juhlistettiin perinteistä seuraamme muun muassa kutsuvierastilaisuudessa huhtikuussa. Paikalla Lapinjärven seurakuntatalolla ja Lukon majalla oli sekä nykyisiä että vanhempia lukkolaisia.